Pahamaineinen korppi on oppivainen lintu

| 20 kuvat

Kuvat: Pia Kangas

Teksti lainattu :

Ville Vanhala
TIEDE & LUONTO 1.4.2015

Korppi on lahjakas lintu. Se osaa leikkiä ja matkia muiden lintulajien ääniä.

Leikkivä lintu on älykäs. Ja korppi vasta leikkisä onkin.

Korpit tekevät ilmassa kieppejä muulloinkin kuin soidinlentojensa aikana. Korpilla saattaa olla ilma-akrobatiaesityksissään jopa apuvälineitä. Kaksi lintua voi lennättää yksissä tuumin nokissaan samaa puunkappaletta.

Myös matkiminen on korpin leikkiä. Se osaa jäljitellä muiden lintujen kuten kanahaukan ja kotkien ääntelyä. Rantametsiköstä kuuluva lokin huudahdus saattaa olla lähtöisin korpin nokasta.

”Korpin äänivarasto on laaja. Korpit kommunikoivat keskenään ääntelemällä. Varoitusäänten lisäksi niillä on juuri tiettyjä äänteitä eri asioille, kertoo vastikään Korppiretki-kirjan julkaissut liminkalainen luontokirjailija Mika Honkalinna.

Surun huuto

Korppikoiras ja naaras elävät yhdessä elämänsä loppuun saakka. Korppi myös munii usein vuosi vuoden jälkeen samaan puuhun tai kallionjyrkänteelle rakentamaansa pesään.

Poikasaika ajoittuu huhtikuulle. 3–7 poikasta elää ensin pesässä ja sitten lähistöllä emolintujensa huostassa syksyyn saakka.

”Nuoret korpit hakeutuvat laumoihin ja elävät remuavaa, liikkuvaista elämää joskus myös keskenään nahistellen”, Honkalinna kertoo.

Sukukypsyyden korppi saavuttaa parin vuoden ikäisenä, minkä jälkeen se asettuu parinsa kanssa aloilleen.

”Kerran järvellä soutaessani ylleni tuli pitkään ja lohduttomasti huutava korppi. Kun nousin saareen, männyn alta löytyi korpin ammuttu puoliso”, Honkalinna kertoo.

”Korppi huusi suruaan. Korpissa on paljon samaistumispintaa ihmiseen.”

Vainosta rauhoitukseen

Korppia pidetään haaskansyöjänä, mutta se on kaikkiruokainen. Korpille kelpaavat marjat, silmut ja hyönteiset. Se myös saalistaa itseään pienempiä lintuja.

Korppia tavataan läpi Suomen. Aiemmin erämaalintuna tunnettu korppi pesii nykyään jopa taajama-alueiden puistomaisissa metsiköissä.

Kun korppi rauhoitettiin poronhoitoaluetta lukuun ottamatta koko maassa 1990-luvulla, kanta alkoi kasvaa ja korppi on levinnyt lähemmäs ihmisasutusta.

”Aiemmin korppia vainottiin, koska sitä pidettiin riistalintujen pesiä tyhjentävänä haittalintuna. Korpista tuli harvalukuinen, mutta nykyään Suomessa elää Lintujärjestö BirdLifen arvion mukaan yli 21 000 paria.”

Arkin petturi

Mytologissa ja kansanperinteessä korppi on paholaisen ja pirun lintu ja surun onnettomuuden tuoja. Toisaalta korppi yhdistetään viisauteen ja hedelmällisyyteen. Se on myös näkijöiden ja shamaanien sanansaattaja, joka tuo viestiä toisesta maailmasta.

”Korpin musta väri ja inhimillinen käyttäytyminen ovat tehneet siitä henkilinnun ja legendojen lähteen,” Honkalinna kertoo.

Vanhan testamentin Mooseksen ensimmäisen kirjan mukaan korppi on ollut alun perin valkoinen. Vedenpaisumuksen jälkeen Nooa lähetti korpin arkistaan etsimään maata, mutta maata löydettyään korppi ei koskaan palannut takaisin.

”Jumala rankaisi korppia tottelemattomuudesta värjäämällä sen mustaksi.”